Auton rekisterikilvet

käytöstä poistuneet mallit

(Matkamuisto tai Replicakilpien valmistaminen mahdollista)


1. Kilpisukupolvi 1907-1921

Kaupunkikohtaiset kilvet


Hyvinkin sekalainen seurakunta, sillä kilpiä valmistettiin pienissä pajoissa eri puolella Suomea. Määräyksissä ei merkkien muodoille annettu minkäänlaista määritelmää, ainoastaan kokotietoja.


1907-1921 (L n.240 mm x K 170 mm tai L 360 mm x K 210 mm tai L 390 mm x K 210 tai L 400 mm x K 210 mm) Kaupunkikohtaiset kilvet . Esim. Helsingissä valkopohjaiset ”järjestysnumerot” ammattikäytössä mustat ja yksityiskäytössä punaiset numerot, joiden korkeus 150 mm. Maalattu suora peltikilpi.



2. Kilpisukupolvi 1922-1929

Valtakunnallinen järjestelmä, mutta kilven koko ja kirjasintyyppi saattoi vaihdella läänettäin.


1922 (n. L 311 mm x K 135 mm)  valkopohjainen yhdellä kirjaimella ja enintään nelinumeroisella luvulla. Merkkien korkeus 100 mm ja merkkien viivaleveys 10 mm. Merkkien väli 10 mm,  paitsi kirjainten ja merkkien väli 20 mm. Maalattu suora peltikilpi


Takana myös vuosittain vaihtuva verokilpi: (n. L 195 mm x K 135 mm) Vuosiluku maalattiin 50 mm korkein numeroin, viivaleveys 10 mm ja tämän yläpuolelle tuleva rekisterinumero 25 mm korkein kirjaimin, viivaleveys 5 mm


muoto X-123 (X=kaupunkitunnus)

1926 (n. L 311 mm x K 135 mm) verokilpi siirrettiin eteen, ylimpänä oli pääkilven numero-osa ja alapuolella vähän suuremmalla vuosiluku. Parillisina vuosina lisäkilpi oli valkopohjainen sinisillä numeroilla ja parittomina vuosina sininen valkoisilla numeroilla.


Vuosina 1922-1929 käytettiin valkopohjaisia kilpiä. loppujaksolla verokilvet olivat jo pienempiä (n. L 130 mm x K 100 mm).

1930  (n. L 380 mm x K 135 mm) siirryttiin mustaan pohjaan ja lisäkilvistä luovuttiin. Kilvet vaihdettiin kokonaisuudessaan vuosittain tunnuksen pysyessä samana.



3. Kilpisukupolvi 1931-1934

Vuorovuosin valkoiset ja mustat kilvet. Uusi kirjasintyyppi. Kilven merkit valmistettiin preeglaamalla.


1931 (L 393 mm x K 143 mm) otettiin käyttöön kilpien merkkien preeglaus  ja taittoreuna. Muoto X-1234 (X=läänitunnus)


Vasemmassa yläkulmassa oli vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa ja sen alapuolella paikka katsastusleimalle. Kilpien väri oli parillisina vuosina valkoiset merkit mustalla pohjalla ja parittomina valkoisella pohjalla mustat merkit. Muoto X-1234 (X=läänitunnus)




4. Kilpisukupolvi 1935-1949

Vuorovuosin valkoiset ja mustat kilvet. Vasemmassa yläreunassa vuosiluku. Uusi nykyinen kirjasintyyppi.


Kilven koon, materiaalin ja reunan osalta kilpi haki muotoaan, mutta kirjaintyyppi on ollut sama vuodesta 1935 lähtien. Tosin 1935 kirjaimen viivaleveys oli ohuempi, mutta 1936 alkaen koko on ollut lähes vakio.

Pientä jalostumista on matkalla tapahtunut, nykyinen kirjasintyyppi on 1960-luvun lopusta saakka ollut muuttumaton. Ero on niin pinetä aikaisempaan että sen juuri ja juuri silmällä erottaa - mikäli oikein tarkkaan asiaan keskittyy.


Muoto X-1234 (X=läänitunnus)


1935 (L 380 mm x K 135 mm)


Kilven reunat oli jäykkyyden lisäämiseksi taitettu, ja kulmasta oli leikattu kolmion muotoinen pala pois.

1935 kirjasintyypin viivaleveys oli aavistuksen nykyistä kapeampi


1941-1944 taukoa kilpien tuottamisessa, mutta poikkeus vahvistaa säännön? vuoden 42 preeglattu kilpi ja vuoden 44 maalattu kilpi.


1945-1949 vanerikilpiä uusiin autoihin, muissa viimeiset vanhat. 1945 lienee kaikkein harvinaisin vuosikerta?




Kuvaa kaivataan 1941 & 1947 rekisterikilvestä


1949 (L 337 mm x K 120 mm)  viimeinen valkoinen kilpi ennen vuotta 1972.




5. Kilpisukupolvi 1949-1958

1.6.1949 alkaen uusiin autoihin uuden tyyppiset kilvet. Aikaisemmin rekisteröityjen autojen piti uusia kilpensä 30.6.1954 mennessä.


Kyseessä oli ns. taittoreunainen kilpi, josta oli nurkista leikattu pala pois.


Vuosittain vaihtuvat kilvet poistuivat.  Mustapohjaiset kaksikirjaimiset välimerkillä ja enintään kolmella numerolla. Alussa muotoa XB-1, sitten XB-12. Loppupuolella XB-123. X=läänitunnus.







1949-30.10.1951 kilvet oli mahdollista hankkia lisähintaan niklatuilla merkeillä, jolloin materiaalina oli messinki.


20.4.1959-10.10.1960 rekisteröidyissä autoissa saattoi olla Ä tai Ö toisena kirjaimena.


1959 taittoreunaisesta siirryttiin preeglattu reunaiseen kilpeen, mutta alussa reunaa ei oltu maalattu valkoiseksi. Vuoteen 1960 rekisterikilpien materiaalina oli rauta tai messinki.

Vielä käytössä olevat mallit

(Matkamuistokilven valmistaminen mahdollista, mutta Replicakilpien valmistaminen ei ole sallittua yksityiskäyttöön)

  1. 6.Kilpisukupolvi 1960-1971

Mustat alumiiniset valkoreunaiset kilvet


1960 (L 336 mm x K 120 mm) kilven preeglattu reunus maalattiin valkoiseksi. Muoto AB-123


Huomaa siirtymäaika: 4/1960 on ensimmäinen havainto (Tekniikan Maailmaa selailemalla) maalatusta reunasta ja 8/1961 on viimeisin havainto ilman valkoista reunaa. (Eri lääneissä siirtyminen tapahtui eri aikaan.)


10.10.1960 alkaen muotoa ABC-1 ja ABC-12


Lopulta (milloin?) siirryttiin vapaisiin kahden kirjaimen ja kolmen numeron kilpiin.


9/1971 alkaen kilpiä ei tarvinnut enää vaihtaa, jos muutti toiseen lääniin asumaan.



7. Kilpisukupolvi 1972-2001

Heijastavat valkopohjaiset kuusimerkkiset kilvet


7.6.1972 alkaen (L 397 mm x K 123 mm) heijastavapohjaiset kolmikirjaimiset kolmella numerolla ja välimerkillä. Reikien sijainti pituussuunnassa 18,75 mm reunasta, pystysuunnassa keskellä. Reiän halkaisija 7 mm.


Mutta mustat kilvet jaettiin ensin loppuun, joten raja ei ole tarkka. Asiakas sai valita mustan ja valkean kilven väliltä, ja mustia viisi merkkisiä jaettiin erityisesti jenkkiautoihin (joissa oli pienempi tila rekisterikilvelle).


1973 (L 342 mm x K 123 mm) N-alkuiset lyhyet kahdella kirjaimella ja kolmella numerolla ja välimerkillä. Reikien sijainti: pituussuunnassa 18,75 mm reunasta, pystysuunnassa keskellä. Reiän halkaisija 7 mm.



Läänitunnukset

(ja ensimmäisen kirjaimen merkitys)


Lukuohje: Esim. M-alkuisia kilpiä jaettiin VAIN Mikkelin läänin alueelle 1922-1982 välisenä aikana. Sen jälkeen niitä on jaettu edelleen Mikkeliin, mutta mahdollisesti  myös muuallekin. 1982 jälkeen Mikkeliin on voitu jakaa myös muita tunnuksia.


1988 alkaen M-alkuiset tunnuksisa on varattu vain museoajoneuvoihin. Mutta koska katsastuskonttoreilla oli varastossa valkopohjaisia 6-merkkisiä M-alkuisia kilpiä, niin ne jaettiin kuitenkin ensin loppuun. Museokilvet ovat mustapohjaisia ja 5-merkkisiä. Kilpien jakamisessa on ollut aina myös omat varsinkin pitkät siirtymäaikansa.


Tähän taulukkoon ei ole voitu koota kaikkien kilpien merkityksiä, mutta tämä auttaa tietämään varmuudella, että jos esim. Vaarin auton rekisterikilpi oli mustapohjainen BC-248, ja sen rekisteröimisvuosi on ollut 1953, niin vaarin on silloin täytynyt asua Helsingissä.


Koska käytöstä poistuneita tunnuksia on jaettu uudestaan, niin pelkkä rekisterikilven tunnistus ei riitä, vaan tulee tunnistaa myös auton vuosimalli, ja jos se antaa yhteneväisen tiedon, niin sitten ollaan varmalla pohjalla.


Tai jos suvun kuva-albumista löytyy kuva autosta, jonka rekisteritunnus on GX-258, niin mikäli kilvessä on valkoiset reunat, on kuva otettu n. 1960-1972, mutta jos kilvessä ei ole mustia reunoja, niin kuva on otettu n. 1954-1959 välisenä aikana ja auton omistaja on asunut Kymen läänissä.


A = Helsinki 1922 - 1952

B = Helsinki 1952 - 1956

C = Helsinki 1957 - 1961 harvinainen, 2006- lyhyet valkopohjaiset

CC = lähetystön henkilökunta, 1952 alkaen

CD = diplomaatti, 1952 alkaen

D = perävaunu 2012 alkaen

E = Turun ja Porin lääni 1955 - 1989

F = Turun ja Porin lääni 1960 - 1961 harvinainen

G = Kymen lääni 1954 - 1989

H = Hämeen lääni 1922 - 1952

I = Hämeen lääni 1952 - 1989

I-K = Itä-Karjalan sotilashallintoalue 23.5.1942 - 1944

K = Kuopion lääni 1922 - 1989

L = Lapin lääni 1939 - 1989

M = Mikkelin lääni 1922 - 1982, 1988 alkaen museoajoneuvoissa

N = Hämeen lääni 30.8. - 10.10.1961 ja lyhyet valkopohjaiset kilvet 1972 - 1991

O = Oulun lääni 1922 - 1989

P = perävaunu 1949 - 1999

Q = esiintyy vain erityiskilvissä 10/1998 alkaen

R = Kymen lääni 1949 - 1953

S = Pohjois-Karjalan lääni 1.3.1960 - 1989

SA= armeija 1930 - 1963

T = Turun ja Porin lääni 1922 - 1955

U = Uudenmaan lääni 1922 - 1950

V = Viipurin lääni 1930 - 1949, Vaasan lääni 1949 - 1989

VA = Vaasan lääni 1922 - 1940

VI = Viipuri 1922 - 1929

W = perävaunu 1999 - 2012

X = Vaasan lääni 2.4.1959 - 28.2.1960

X = Keski-Suomen lääni 1.3.1960 - 1989

X = toisena kirjaimena taksi 1951 - 1955 välisenä aikana

Y = Vaasan lääni, 1955 - 1989

Z = Uudenmaan lääni 1967 - 1989

Å = vain erityiskilvissä 10/1998 alkaen

ÅL = Ahvenanmaa 1918 alkaen

Ä = toisena kirjaimena 20.4.1959 - 10.10.1960, muutoin vain erityiskilvissä 10/1998 alkaen

Ö = toisena kirjaimena 20.4.1959 - 10.10.1960, muutoin vain erityiskilvissä 10/1998 alkaen


Kimmo Nylanderin erinomainen artikkeli, joka auttaa uusien valkopohjaisten kuusimerkkisten kilpien ajoittamisessa: Suomen rekisterikilvet 1922-2000


1991 (L 342 mm x K 123) J-alkuiset lyhyet kahdella kirjaimella kolmella numerolla ja välimerkillä.


1996 Kilven korkeutta madallettiin 5 mm EU-direktiivien vuoksi. (L 397 mm x K 118  ja L 338 mm x K 118 mm) Reikien sijainti pituussuunnassa 18,75 mm reunasta, pystysuunnassa keskellä. Reiän halkaisija 7 mm.



8. Kilpisukupolvi 2001 alkaen

EU-kilvet


1.5.2001 alkaen EU-kilpi (L 442 mm x K 118 mm) Reikien sijainti: pituussuunnassa 63,5 mm vasemmasta reunasta ja 18,0 mm oikeasta reunasta, pystysuunnassa keskellä. Reiän halkaisija 7 mm.


Korkea EU-kilpi (L 256 mm x K 200 mm)

Reikien sijainti pituussuunnassa 18,0 mm reunasta, pystysuunnassa keskellä. Reiän halkaisija 7 mm.


2004 alkaen autoon jossa on ollut aikanaan mustat kilvet, tai se on otettu käyttöön ennen 1972 on mahdollisuus saada mustapohjaiset kilvet. Jos auton alkuperäinen tunnus on vapaana, sen saa pelkän rekisteröinti- ja kilpimaksun maksamalla.


2006 alkaen C-alkuiset lyhyet kilvet.


1.11.2007 asti moottoripyörään, mopoon ja autoon saattoi saada saman tunnuksen, mutta 2.11.2007 jälkeen tämä ei ole enää ollut mahdollista.

15.2.2013 alkaen pieni rekisterikilpi (L 301 mm x K 113 mm). Kilvessä ei ole EU-tunnusta eikä kiinnitysreikiä. Kilpi korvaa aikaisemman auton lyhyen viisimerkkisen kilpityypin (L 338 mm x K 118 mm). Kilpityyppi otettiin käyttöön, koska kolmen kirjaimen ja kahden numeron yhdistelmät on käytetty loppuun (johtuen edellä mainitusta v. 2007 määräyksestä).

Tämä on jenkkiautoharrastajille kauan odotettu kilpikoko. Jenkkien kilpitila on n. L 302 mm x K 152 mm ja jos ajatellaan että 1930-2012 kilvet ovat olleet jenkkeihin väärän kokoiset, niin 80 vuottahan tätä on vasta odotettu...

Trafin ohjeistuksen mukaan katsastusmies mittaa kilvelle varatun tilan ja mikäli vanhat kilvet eivät mahdu taittamatta, voi katsastustoimipaikan virkailija tilata pienen kilven nykyisillä tunnuksilla. Auton on oltava fyysisesti paikalla (uutta kilpeä ei saa myöntää asiakkaan oman ilmoituksen tai kuvien perusteella).


Itse kilven tilan pienentäminen ei tuota toivottua tulosta.

Kilven kirjaintyyppi on sama kuin muissakin autojen kilvissä ja sen korkeus on 57 mm.

Kilpi on saatavana valkopohjaisena sekä diplomaatinsinisenä, mutta mustapohjaisia kilpiä ei ole tiettävästi vielä koskaan valmistettu.

Periaatteessahan tämän pitäisi olla mahdollista, sillä sääntöjen mukaan mikäli auto on otettu käyttöön ennen vuotta 1972 niin kilven pitäisi saada mustapohjaisena, ja pienen kilven saaminen edellyttää ahdasta tilaa vuosimallista riippumatta.

Kilven korkeus 113 mm viitannee siihen, että kilpien korkeus saattaa jatkossa muidenkin kilpien kohdalla siirtyä yleiseurooppalaiseen käytäntöön. Kun kolmen kirjaimen ja kolmen numeron yhdistelmät on käytetty loppuun luonnollisinta olisi lisätä yksi kirjain tai numero, ja samalla siirtyä yleiseurooppalaiseen L 520 mm x K 113 mm kokoon. Merkin lisäys tulisi tehdä vain niin hyvissä ajoin, että näille pienille kilvillekin riittäisi vapaita tunnuksia pitkälle tulevaisuuteen... Toisena vaihtoehtona on moottoripyörien tapaan kiepauttaa numerot ja kirjaimet toisinpäin, jolloin merkkiavaruus alkaisi alusta ilman sen suurempia ongelmia. Kolmas vaihtoehto olisi Saksan esimerkin mukaisesti suunnitella uusi kapeampi kirjasintyyppi. Saksassahan merkkiavaruus täyttyi hiljattain, ja koska kilpi oli jo Eu-standardin maksimilevyinen niin kilpeen saattin yksi merkki enemmän merkkejä kaventamalla. Ainakin kilpimuseon amanuenssin mielestä kapeat merkit on aina leveitä merkkejä kauniimpia. Hyvinä esimerkkeinä toimivat Saksa ja Viro.

Kuvat:

Kilpiharrastajat

Kilpipaja.com Finland

Trafi Milla Palmroosin luvalla

Mark Goodwin´s World License Plates

Duts Numberplate Archives

Worldlicenseplates.com

Kilpipaja on toiminut perustamisestaan saakka mainostoimistojen ja tuotantoyhtiöiden lavastekilpien hovihankkijana, joten näillä tiedoilla saattaa olla merkitystä kotimaisten elokuvien autenttisuuden kannalta tulevaisuudessa.


Tätä sivua pyritään tarkentamaan harrastajilta saatujen vinkkien perusteella.

Lähetä korjaus- tai laajennusehdotuksesi osoitteella museo (ät) kilpipaja (dot) com


Sivut on optimoitu Safari selaimelle   © Kilpipaja.com Finland 2012-2017

Vaasan läänin VA-tunnus

1922 - 1940

1949 - 1971












1998 -